Minä olin ennen ultraa tosi skeptinen sen suhteen, että onko siellä mahassa vauva. En suostunut kokonaan uskomaan ennen kuin se minulle todistetaan. Vauva hyppäsi ruutuun heti, kun ultrauslaite ehti mahalleni ja samantien sydän pomppasi. On siellä vauva! Siis siellä on ihan oikea tuollainen pieni elävä ihmisen alku. Vau!
Nymmää oon sit ollu ihan äimänä taas sen suhteen, että miten mun sisäl muka voi olla joku muu ihan kokonaan. Vaikka luulis, että sen toisella kertaa jo vähän paremmin tajuais, niin yhtä absurdi ajatus se on yhä. Sitä kuitenkin elää valtavan pitkän pätkän elämästään fyysisesti ihan itsenäisenä yksikkönä. Ja sitten pitäisi jotenkin käsitellä se, että tässä en ole nyt vain minä, vaan myös möykkynen. Loppuraskaudestakin sitä on vielä vähän vaikea hahmottaa, vaikka tuo toinen ihminen tuntuu ja näkyykin liikkeenä ulkopuolella alituiseen. Ja kun synnyttää, ei ole ihan mitenkään itsestäänselvä ajatus, että tää tyyppi tässä oli vähän aikaa sitten mun mahassa. Maha kyllä tyhjenee, mutta se vauva vaan ilmestyy jostain. Omituista.

Nyt pystyy suhtautumaan raskauteen paljon vakavammin ja ajattelemaan vauvaa vauvana :-) Ja stressaamaan, että miten ihmeessä ne arkirutiinit sitten menee, kun pitää katsoa ja huoltaa kahta, joista toinen asuu tissillä ekat kuukaudet. Hurjaa! Kasvaisi nyt vaan tuo esikoinen takapuolestaan, ettei pojat sitten tarvitse molemmat samaa vaippakokoa samaan aikaan.

Kävin juuri vaa'alla. Painoa ei ole tullut edes kokonaista kiloa. Tuuletuksen paikka. Edellisessä raskaudessa tässä vaiheessa oli jo yli neljä. Itsellään on käynyt. Ei tee mieli makeaa, eikä aina edes ruokaakaan. Ja annokset pysyvät kohtuullisina, kun enempää ei maistu. Kaivoin meinaan edellisen neuvolakorttini arkistoista tämäniltaista kätilön visiittiä varten. Synnytysosastolta saadussa lapussa sanotaan, ettei kalvojen puhkaisua tehty käynnistyksen takia. Jaa'a. Minun käsitykseni mukaan se tehtiin nimenomaan jotta saataisiin supistuksia tulemaan, kun 12h oli vettä tihkunut. Mikäs järki siinä muuten olisi? Ärsyttää. Pitäisi ottaa selvää lapsuudenseudun terveyskeskuksesta rokotuksistani, niin samalla voisi soittaa ja vaatia kaikki paperit synnytystä koskien sairaalasta. Ties mitä soopaa sieltä vielä löytyykään.

Niin joo painosta vielä sen verran, että tottakai sitä saa tulla ja varmasti vielä tuleekin. En vain tällä kertaa halua 21kiloa, vaan ihan normimäärän, 12-15. Kun tuo painonpudotus ei ainakaan imetysaikana minulta juuri vaikuta onnistuvan, niin en ylimääräisiä haluaisi kerryttääkään.