Kirjoitin pitkän pätkän tänpäiväsestä ultrareissusta. Avasin selaimeen uuden ikkunan ja tää peevelin neropattipalvelu päätti samaan aikaan peruuttaa edelliselle sivulle ja hukata kaiken. En kirjota uudestaan. Tiivistän.

Sairaalassa seuraava vapaa aika 19.11. Myöhästä. Yksityiselle. Tänään. Pitää lähteä heti. Osasin bussiin ja metroon, miäs löyty, päästiin perille, vaikka jännitti kulkeminen. Perillä otettii veriseula, sit odotettiin 2,5h. Päästiin ultrattavaks. Oho, siäl o vauva! Mikä sitte, leivänpaahdin? Tädin puheesta ei meinannu saada selkoa. Riski Downiin on 1/18198. Sit maha geelissä odotetaan tunti professoria. Poikaa, isäänsä ja mua (mut ei niin paljo) ärsyttää odotus, nälättää ja väsyttää. Lähdetään lopulta kotiin. Maksetaan 150£ 3,5h odotuksesta ja vartin ultrauksesta. Ei mennä uudestaan. Mäkkärin kautta elvytystä ja sitte kotii, miäs poikkes viä töis. Täs on kuva:

1028104.jpg

Semmone möykky siäl.