Aika on mennyt hurjan nopeaa. Pöpönen on jo puolivuotias kaksihampainen nöpönenä, joka jumppaa konttausasennossa, kuolaa, kurottaa, tarttuu ja kiskoo vaikka äitin hiuksista. Sylissä tykkää kovasti nousta itsekseen istumaan, mutta tasapainon kanssa on vielä hakusessa. Kannattelee päätään jo melkoisen hyvin. Nukkuu kolmet päiväunet ja saa lähiviikkoina ensikosketusta kiinteisiin ruokiin.

On kokeillut purra. Olen painokkaasti sanonut ei (en mitenkään hirmu pelottavasti mielestäni), ja irrottanut pojan rinnalta. Hän siitä parkumaan. Kahdella eri imetyksellä kokeili. Lopulta meinasi, tunsin otteen hieman tiukentuvan, mutta minun ei tarvinnut tehdä mitään ennen kuin poika jo itse irroitti ja alkoi parkua. Sittemmin ei ole purrut. Jospa tuo unohtaisi nyt purujutut kokonaan.

Telkkaria katselisi vaikka koko ajan. Leikkikehä on siis sijoitettuna niin, ettei töllöä näy.

Esikoinen saanee tällä viikolla ekat sytostaatit kolme viikkoa alkuperäissuunnitelmasta myöhässä. On ollut leikkaushaavan tulehdusta, tiedonkulun mokaa sairaalassa ja vatsatauti. Vauva saanee kiinteitä kun palaamme sairaalasta. Ostimme kahdenistuttavat rattaat ja matkasängyn sairaalareissujen helpotukseksi.

Vietimme kolmatta isänpäivää eilen. Kokkasin ruokaa (kana-ananas-kermacurrykastiketta ja riisi-herne-sekoitusta) ja mies sai myös daim-kakkua, Thorntonin minttusuklaata sekä kortin jossa ykkösisän ruusuke. Sen ihmeempää emme ehtineet, koska pääsivät sairaalasta esikon kanssa iltapäivällä vasta ja illalla kävivät vielä yhdellä lääkkeellä.

Kyllä tässä varmaan jossain vaiheessa ehtii taas käydä mittauttamassa ja punnituttamassa vauvan. On ollut vähän kaikenlaista muuta nyt. Taitaa olla pojalla näppituntumalta täysimetetyille normaalia kasvun hidastumaa viime aikoina. Paksusti voi silti. Ja tyytyväinen kaveri on myös. Ei vieläkään yhtään tiheän imun kautta, mutta viime aikoina sentään maidontuotanto on vastannut kysyntää ylituotannon sijaan. Yöt nukumme tällä hetkellä melko hyvin. Yösyöntejä on ehkä parisen kappaletta. En ole varma taaskaan.

Vauva on oppinut jostain pitämään ihme kähinää. Sitä on vaikea kuvailla, mutta selvästi tietoisesti tuotettua on se. Vauva saa myös välillä isoveljeltä helliä haleja. Isoveli on myös tarjonnut pikkuautojaan pikkuveljelle, mutta vauva on vielä harmi kyllä liian pieni leikkimään moisilla.