Käly kysyi tuossa muutama päivä sitten jotenkin niin, että miten sä jaksat imettää noin kauan. En mä heti osannu kovin hyvin kysymykseen vastata. Muuta ko et se pullorumba vasta rankkaa on.

Pois lähtiessä mä eteisessä laskin hämmästyksekseni, että olen imettänyt tähän mennessä jo 2v 3kk eikä loppua näy. Siis yli kaksi vuotta! Olihan siinä välissä 4kk tauko esikoisen vieroittumisen ja kuopuksen syntymän välillä. Ja mä olen ollut koko ajan raskaana, imettänyt tai raskaana ja imettänyt jo 3v4kk.

Enkä mä ole lähellekään saanut tarpeekseni imetyksestä. Raskautta tosin en haaveksi pätkääkään. On liian kiva olla yksin omassa kropassaan nyt.

Kyllähän imetys on mulle ollu henkisesti rankkaa. Alkuajat esikoisen syntymän jälkeen (ja vähän toisen raskauden aikana, kun imetys teki kipeää). Silloin hirvitti kovasti, että onko mun loppuelämä nyt maitotankkina ja vaipanvaihtoautomaattina olemista. Mut silloinkin olin motivoitunut tarjoamaan pojalle parasta mahdollista ravintoa, joten imetin vaan. Vauva kasvoi, imetys helpottui ajan ja lapsen kasvun myötä monella tapaa ja siitä tuli hyvin luonteva osa elämää. Isompi lapsi oli jo mestari imuotteen kanssa, eikä yöimetyksissäkään tähtäys ollut enää millintarkkaa työtä. Imetyskerrat lyhenivät ja koin hyödyn olevan valtava, kun aina oli mukana syöntivalmista evästä lapselle. Tokan vauvan kanssa tiesi mitä on edessä ja kiinteä yhdessäolo ja sitoutuminen vauvaan ensikuukausina on ollut itsestäänselvyys minulle. Nopeasti, nopeasti nämä kuitenkin kasvavat.

Minä en pidä korvikkeesta yhtään ja esikoinen ei sitä koskaan saanut. Haluan tutustuttaa lapsen turvallisesti lehmänmaitotuotteisiin vasta siinä 10-12kk tienoilla. Imetyksellä on lukuisia terveydellisiä etuja korvikkeeseen verrattuna. Jo yksikin annos korviketta on riski vauvan kehittyvän suoliston toiminnalle. Imetetty lapsi sairastelee vähemmän ja lievemmin, ei sairastu yhtä helposti diabetekseen, kolesteroliarvonsa ovat todennäköisemmin paremmat aikuisena, on epätodennäköisemmin ylipainoinen jne... Etuja on lukuisia. Harmi etten muista kaikka imetyksen terveysetuja vs. korvike. Luen asioita lähinnä vain omaan tietooni ja omia päätöksiäni varten ja kun alkaa olla selvää, että imetys kannattaa ja korviketta kannattaa todellakin välttää, se on mulle riittänyt.Ja sitten ne syyt hämärtyvät muistissa.

Eli, imetys on lapselle ehdottomasti parempi kuin korvike. Ja koska mä olen itsekkäistä syistä nämä lapset tähän maailmaan vääntänyt, mä koen olevani heille velkaa mahdollisimman hyvän huolenpidon ja imetys on yksi olennainen tekijä siinä. Toki perhe kokonaisuutena otetaan huomioon myös. Mut toi vastuuntunne näistä lapsista on mulle ollut syy heittäytyä aika pitkälti lapsentahtisuuteen. Niin hyvin kuin osaan ja älyän.

Onnekseni imetys on ollut kohtalaisen helppoa sen jälkeen kun asenne ja heittäytyminen on olleet kohdillaan. Ei rintatulehduksia, tietoa on osannut etsiä ja löytänyt, ongelmista selvitty ilman korvikekiusausta. Ongelmat yleensäkin ovat olleet ihan kohtuullisia ja voitettavissa. Onneksi tästä palkitaan äitikin pienenneellä rintasyöpäriskillä.

Imetyksen etuja osa 1

Ja osa 2

Niin ja kun ostaa imetysvaatteita, voi käyttää niitä koko rahan edestä. Mä tykkään Boobeista.

Mä jaksan siis oikein hyvin imettää. Imetys on yksi osa mun elämää nyt ja sen kanssa olen erittäin sujut. Tiedänhän, että mulla on edessäni vielä hyvin todennäköisesti monia monia monia imettämättömiä vuosia ja ehdin siis vielä esimerkiksi pukeutua ei-imetysmyönteisiin vaatteisiin ihan tarpeeksi. Mutta sen aika on sitten kun lapset eivät enää maitoa tarvitse. Heillä on etuoikeus mun tisseiheni. Heitä varten nää möllöttimet oikeesti ylipäänsä on.

Niin ja mä en muuten ole löytänyt mitään asiallista kritiikkiä täysimittaista imetystä vastaan. Englanniksi lisätietoa tässä. En siis näe mitään syytä vieroittaa lapsiani. Itse asiassa harmittaa yhä, että esikoinen vieroittui vain 1v7kk imetyksen jälkeen raskauteni takia. No, poika ottaa vieläkin välillä maitoa mukista jos mulla on ylituotantoa, eli saahan tuo sitä kuitenkin yhä. Ei vain ole imetetty varsinaisesti.

Välillä käy mielessä ajatus, miten absurdia on oikeastaan ruokkia ihmislapsia toisen eläimen maidolla. Kuka ruokkisi vauvaansa kissanmaidolla, koiranmaidolla tai vaikka ketun maidolla? Ei varmaan moni siellä ruudun takana tällä hetkellä viittaa, uskoisin. Mutta lehmänmaito on nyt sit jotenkin eri asia, häh?

Ja on joo siinäkin aika ironia, että luomusynnyttäjän täyspitkän imettäjän lapsi nyt sit ravaa sairaalassa myrkyillä ja saa muitten ihmisten veriä vähän väliä. Vai onko?

Esikoinen odottaa että kirjoitus on valmista ja saa jätskiä. Sällille on syöpähoitojen aikana kaikki herkut sallittu, jotta paino nousisi edes vähän. Ruotsalainen Å:n haluaa hän näkyviin myös.